Inventaario vuosilta 2000-2001

Pitkä vaikenemiseni blogin kirjoittamisessa vaikutti niin kuin arvasinkin: en nyt oikein tiedä mihin tarttua, mistä kirjoittaa, miten edetä. Yritellessäni paluuta vuosien 2001-2002 vaihteeseen osui käteeni seuraava inventaarioni marraskuulta 2001, jolloin olin juuri jäänyt Yleisradiosta eläkkeelle. Niille, jotka eivät säännöllisesti ole seuranneet blogiani, uskon tekstin selventävän ajanjaksoa niiltä kahdelta vuodelta, jotka seurasivat ensimmäistä Färdknäppenin matkaani (loppiaisena 2000).

AKTIIVISET SENIORIT ry on elokuussa 2000 perustettu yhdistys, jolle vuonna 2004 valmistuu Arabianrantaan yhteisöllinen senioritalo. LOPPUKIRI ei ole palvelutalo eikä hoitolaitos, vaan ikääntyvien yhteisö, jossa asukkaat voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään omaan ja naapuriapuun turvautuen. Taloon tulee 50 asuntoa noin 60 ihmiselle. Senioritalon toiminnallinen malli on haettu Ruotsista: asukkaat valmistavat viitenä päivänä viikossa päivällisen ja siivoavat yhdessä yhteistilat. Yhteistilat ovat suomalaisittain poikkeuksellisen suuret, noin 10 %, ja niihin toivotaan RAY:n avustusta maksimimäärä eli 70 %.

Yhteisöllisestä senioritalosta koituu yhteiskunnalle suuret säästöt. Koska asunnot ovat omistusasuntoja, yhteiskunta säästyy heti 35 miljoonan markan investoinnilta. Aktiivisen, turvallisen ja mielekkään vanhuuden ansiosta laitoshoito siirtyy joidenkin asukkaiden kohdalla kuukausia, joidenkin vuosia. Missään tapauksessa kukaan ei sairauskohtauksen yllättäessä joudu päiviä makaamaan asuntonsa lattialla. Jos laitokseen lähtöä voidaan siirtää keskimäärin kolme vuotta, kuudenkymmenen vanhuksen kohdalla säästö on 30 vuoden aikana 25-30 milj. markkaa. Säästöä alkaa kertyä heti talon valmistuttua myös kotipalveluista: asukkaiden ikähaitari on talon valmistuessa (2004) 55-85 vuotta, mutta tässä yhteisössä kannetaan huolta naapurista niin kauan kuin ennen vanhaan suomalaisessa kyläyhteisössä: kunnallista ruokapalvelua ei tarvita, lääkäriin löytyy saattaja, apteekkiasiat hoituvat. Niin ikään löytyy seuraa teatterin ja elokuviin ja kynkittäjä lenkille. Turva- ja terveyspalveluissa auttaa myös uusi teknologia. Yhteisö on aktiivinen myös harrastuksissa. Omasta takaa on jumppa- ja joogaopettajat, luontoretkien, taide- ja kirjallisuuspiirien vetäjät. Ikääntyvien monipuolinen sosiaalinen pääoma näkyy myös yhteisruokailussa: joukosta löytyy mm. suurkeittiöemäntä.

AKTIIVISET SENIORIT ry luo uutta vanhuskulttuuria. Ikääntyvä ei LOPPUKIRISSÄ ole tahdoton objekti, jota kysymättä siirrellään paikasta toiseen. Hän on oman elämänsä toimija ja tuntee itsensä tärkeäksi paitsi yhteisössä, myös koko yhteiskunnassa. Hän saa elämälleen merkitystä antaessaan oman sosiaalisen pääomansa muiden käyttöön.

Yhdistyksessä on tällä hetkellä (marraskuussa 2001) noin 80 jäsentä. Yhdistykseen liittymisen alaikärajaa ei ole, mutta asukkaaksi pääsee 55-vuotta täytettyään (Hitas-ehto). Asukkaaksi valittavan on sitouduttava yhdistyksen sääntöihin (yhteisöllisyys), mutta omat asunnot takaavat myös yksityisyyden.

LOPPUKIRIN toiminnallisessa mallissa on aineksia vanhasta kyläyhteisöstä, ajalta ennen hyvinvointivaltiota: oma ja naapuriapu ovat kunniassa. Yhdistys on kuitenkin myös edistyksellinen. Millekään uudelle ei sanota suoralta kädeltä ei. Uudesta teknologiasta ja tietotekniikasta ei kuitenklaan saa tulla isäntää, vaan rengin palvelut riittävät. Uusille innovaatioille asetetaan kaksi vaatimusta: käyttäjäystävälisyys ja edullisuus.

AKTIIVISET SENIORIT ry tekee yhteistyötä monien muidenkin tahojen kuin Future Home instituutin kanssa:
- sosiaalipolitiikan prof. Briitta Koskiaho työryhmineen Tampereen yliopistosta
- sosiaalipolitiikan prof. Antti Karisto ja dos. Anni Vilkko Helsingin yliopistosta
- Taideteollisen Korkeakoulun Medialaboratorion Arki -projekti (mm. Iina Oilinki)
- SOTERAN tutkijat Pirjo Sipiläinen ja Satu Åkerlund
- SITRAn johtaja Antti Hautamäki
- Suomen Mielenterveysseura, toiminnanjohtaja Pirkko Lahti, Psykoterapiataitojen instituutin johtaja ja kouluttaja Raili Rinne sekä SOS-palvelun johtaja Anni Kauppinen

Näin siis kirjoitin marraskuussa 2001, jolloin Loppukirin oletettiin valmistuvan 2004 (valmistui 2006). Lista yhteistyökumppaneista on kuitenkin jäänyt pahasti kesken, sillä siitä puuttuu näin jälkikäteen ajatellen monia tahoja, mm. monet Helsingin kaupungin virkamiehet, lukuisat ministeriöiden virkamiehet, eduskunnan naisverkosto jne.

Yksi innostavimpia Aktiivisten Senioreiden yhteistyökumppaneita oli Taideteollisen Korkeakoulun hallinnollinen johtaja Ilkka Huovio, joka antoi ainakin minulle käsittämättömän paljon voimia niinä viimeisinä kuukausina kun Aktiivisissa Senioreissa vielä toimin. Ajauduin hänen luokseen sattumalta yrittäessäni jäljittää Eero Ahonalaa, jota koulutoverinsa Sitran Antti Hautamäki oli suositellut yhteistyökumppaniksemme. Tapasin Huovion ensin yksin. Heti alkuunsa hän lupasi käyttöömme kokoussalin Taideteolliselta korkeakoululta. Ensi tapaamisemme kesti tunteja. Miehellä oli ideoita vaikka millä mitalla. Tammikuussa 2002 Aktiiviset Seniorit meni sitten suurella joukolla tapaamaan miestä.

Lopuksi olen kirjannut inventaariopaperilleni tietoa median kiinnostuksesta:

AKTIIVISET SENIORIT ry - ja sen hanke LOPPUKIRI - on lyhyen toimintansa aikana saanut kosolti julkisuutta, mikä kertoo siitä, että tällaiselle hankkeelle on tällä hetkellä suurten ikäluokkien lähtiessä pian eläkkeelle suuri sosiaalinen tilaus. Seuraavat tiedotusvälineet, lehduistö, radio ja televisio, ovat antaneet yhteisölliselle senioritaloidealle aikaa ja palstatilaa: Uutislehti 100 (10.1.2001), Ylenaikaiset uutiset (23.1.2001), Helsingin Sanomat (24.1.2001), Uutislehti 100 (24.1.2001), Savon Sanomat (29.1.2001), Me naiset (2.2.2001), Ny tid (27.2.2001), Radio Suomen Naisten tunti (4.3.2001), YLE 1:n Uskallatko vanheta (15.3.2001), Neloskanavan Talousuutiset (6.4.2001) Helsingin Sanomat (9.4.2001), Kunta-lehti (12.4.2001), Dialogi (3/2001), Yle Teema (27.8.2001), TV 2:n Tutkittu juttu (4.9.2001), Kauppalehti (7.9.2001), TV 1:n Vierivät kivet (25.9.2001), Kirkko ja kaupunki (3.10.2001), Helsingin Sanomat (14.10.2001), Viertolan Sanomat (Keravalla) (3/2001), Vakuutussanomat (7/2001), Kotiliesi (22/2001), Radio Vega (13.11.2001), TV 5:n Obs (13.11.2001), Iltalehti (14.11.2001), Radio Aino (16.10.2001), Aamulehti (19.11.2001).

---------------------------------
Luettelo on vakuuttava, mutta tuskin se on täydellinen. Ainakin siitä puuttuu sisareni Marja-Leena Salkolan haastattelu Helsingin Sanomista tammikuussa 2001, jossa hän ensimmäisenä kertoi Helsinkiin suunnitteilla olevasta yhteisöllisestä senioritalosta. Lisäksi listasta puuttuvat ne kaksi pitkää radio-ohjelmaa, jotka tein ruotsalaisista senioritaloista heti ensimmäiseltä Färdknäppenin matkalta palattuani loppiaisen jälkeen 2000.

Media oli siis kiinnostunut meistä. Suuresta mielenkiinnosta huolimatta minä olin loppuvuodesta 2001 huolissani jatkosta. Siitä enemmän seuraavalla kerralla.