Jätkäsaaren Malta-talon autopaikoista, joista edellisellä kerralla kirjoitin, tuli sitten myönteinen päätös ("Jätkäsaaren autopaikkakiista ratkesi", HS 21.9.2011). Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä päätyi muuan päivä sitten ehdottamaan poikkeuslupaa siksi, että talossa on paljon yhteistiloja, joita ei ole tarkoitettu kenenkään asumista tai liikekäyttöä varten.
Espoostakin kuuluu hyviä uutisia ("Espoo aikoo luovuttaa tontteja pientaloille",HS 18.9.2011). Jutussa kerrottiin lopuksi, että kaksi tonttia on varattu ryhmärakentamiselle. Kerron tämän tässä nyt siksi, että vuonna 2001 minä kävin Aktiivisten Senioreiden hallituksessa istuvan Heli Jäderholmin kanssa Espoossakin puhumassa Loppukirin rahoitusongelmista. Taloonhan oli tulossa asumaan ihmisiä myös Helsingin ulkopuolelta. Niin ikään espoolainen kansanedustaja otti meihin yhteyttä. Yli kymmenen vuoden takaisilla tapahtumilla on varmasti linkkinsa tämän päivän päätöksiin.
Kristiina Markkasen ansiokas juttu "Varsinainen kimppakämppä" Helsingin Sanomissa (11.9.2011) sisälsi paljon tietoa. Huolella tehdyssä jutussa kerrottiin, että ryhmärakentaminen tekee vauhdilla tuloaan Suomeenkin. Kerrostalo sinne, toinen tänne, ympäri Suomea, tulevat asukkaat aktiivisia ja aloitekykyisiä. Kaupunginvaltuusto on viime vuosina näyttänyt valoa ryhmärakentamiselle puhumattakaan siitä, että ilmiön edistäminen on kirjattu jo hallitusohjelmaankin.
Pankit, rakennusliikkeet ja tontinomistajat ovat tähän asti voineet päättää millä hinnalla ja mihin ihmisille on asuntoja rakennettu. Tulevilla asukkailla ei juuri ole ollut valtaa sanoa etukäteen, millaisen kodin haluavat. Kun kaupunki on nyt alkanut luovuttaa myös kerrostalotontteja omatoimisille ryhmille, pankit ja rakennusliikkeet ovat tutisemassa. Rahanmenoa tämä heille tietää. Kuka kertoisi, paljonko ryhmärakentaminen alentaa neliöhintoja? Markkasen mukaan omatoimirakentamisen yleistyessä rakennusliikkeiden voitot tulevat joka tapauksessa näkyviksi.
Tonttiasiamies Tuomas Kivelä, jonka panos Loppukirin aikaansaamisessakin oli merkittävä, mainitaan asiantuntijana Markkasen jutussa. Kivelän mielestä kaupungit voisivat tulla avuksi lainoittamaan ryhmärakennuskohteita, ovathan yksityishenkilöt saaneet tähänkin mennessä lainaa kaupungilta. Kivelän mielestä myös valtion asuntorahasto voisi ryhtyä rahoittajaksi tai lainojen takaajaksi. Siihen tarvitaan vain valtioneuvoston päätös.
Yhteiskunta muuttuu. Maailma ei ole enää sama mikä juhannuksen alla 2000 kun allekirjoitin "perustettavana olevan Aktiiviset Seniorit-nimisen yhdistyksen puolesta" tonttianomuksen Helsingin kaupungille. Jotenkin tuohon tyyliin asia oli muotoiltu paperilla. Yhdistys perustettiin vasta kaksi kuukautta myöhemmin elokuussa 2000.
Seuraavalla kerralla - toivon mukaan pian - palaan jälleen vuoteen 2001.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olen eksynyt blogiin sattumalta hakusanoilla. En ole ollut millään tavalla mukana Loppukirin toiminnassa. Olen lukenut kirjoituksia hyvin hämmentyneenä. Kirjoittaja on kokenut tulleensa väärinkohdelluksi ja on pahoillaan menneistä tapahtumista. Sananvapaus on hyvä asia ja kirjoittaminen hyvää terapiaa. Itseäni kummastuttaa se kovasti, että kirjoitetaan hyvinkin negatiivisia asioita nimellä mainituista ihmisistä. Väkisinkin näin pahalla mielellä, omasta näkökulmasta kirjoitettu teksti ei tuo sympatiaa.
VastaaPoistaOlet aivan varmasti ollut suuresti vaikuttamassa aktiivisella panoksellasi siihen, että Arabianrantaan nousi aivan uudella tavalla toteutettu talo asuinkäyttöön. Se on hienoa, enkä usko että kukaan väheksyy sitä.