Kuten varmaan Helsingin Sanomista (16.11.2011) huomasit Kotisatamaa eli Loppukiri Kakkosta aletaan rakentaa kesällä 2013 Helsingin Kalasatamaan. Koska en ole seurannut Aktiivisten Senioreiden toimintaa sen jälkeen kun yhdistyksestä erosin, en voi paljoa kommentoida Kalasatamaan nousevaa yhteisöllistä senioritaloa, joka valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2014. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Kotisatama on hyvin pitkälle Loppukirin kaltainen. Hiukan suurempi, ehkä. Huoneet ovat myös isompia, mitä minä ihmettelen tänä nopean ilmastonmuutoksen vuonna. Olisipa kiva tietää, mitä muita "parannuksia" uuteen taloon tulee.
Kotisataman rakennuttaa Aktiiviset Seniorit ja sen puheenjohtajana ja puuhanaisena on Kemiran entinen lakinainen Suoma Karjalainen, arkkitehtina Loppukirinkin piirtänyt Kirsti Sivén.
En tiedä paljoa Suoma Karjalaisesta, koska en koskaan ehtinyt häneen lähemmin tutustua. Sen kuitenkin muistan, että hän liittyi Aktiivisiin Senioreihin keväällä 2001, siinä suuressa aallossa, joka seurasi ensimmäisiä Loppukiristä kertovia lehtijuttuja. Koska Suoma on lakinainen, hänestä olisi ollut paljon tukea ja apua Aktiivisille Senioreille silloin kun minä vielä yhdistyksessä painiskelin. Pyysin häntä yhdistyksen hallitukseen. Hän kieltäytyi vedoten siihen, että oli vielä työelämässä mukana. Ihmettelin tätä kieltäytymisen syytä, sillä minä olin marraskuuhun 2001 asti niin ikään vielä työelämässä mukana.
Seuraavaksi Suoman aktivoitumisen esti vanha äiti. Ilmeisesti Suoma tuli yhdistyksen hallitukseen vasta tämän kuoltua. Uskon, että Suoma koulutuksensa ja perusteellisuutensa ansiosta on ollut hyvin hyödyllinen molemmissa yhteisöllisissä senioritalo -hankkeissa, siis ensin Loppukirissä vuodesta 2002 eteenpäin ja nyt Kotisatamassa. Arabianrantaan hän ei siis koskaan muuttanut, vaan tähtäsi ilmeisesti alusta lähtien kakkostaloon, tähän Kotisatamaan. Oliko hän mahdollisesti niin varovainen, että halusi varmistaa, miten Arabianrannan Loppukiri lähtee "pyörimään"?
Ajatus Loppukiri Kakkosesta tuli hyvin varhain. Muistan seuraavan tapauksen vuodelta 2001. Istuin lopen väsyneenä lobbausten ja muiden neuvotteluiden uuvuttamana muutama seniori ympärilläni. Totesin naisille jotenkin tähän tapaan: "Olemme nähneet Loppukirin takia niin paljon vaivaa, että kehittelemästämme talosta ja yhteisöstä on syytä olla malliksi muillekin. Yhden talon takia ei kannata työtä tällä lailla tehdä. Siis: varautukaa siihen, että Loppukiri-talo saa seuraajia - sitten joskus." Keskustelua ei aiheesta syntynyt. Toiveeni toisesta talosta on nyt kuitenkin toteutumassa.
Valhe, emävale - virheellistä historiankirjoitusta
Viisaus "valhe, emävale, tilasto" on pari päivää pyörinyt päässäni, kuitenkin seuraavaksi muuttuneena: "valhe, emävale, vääristynyt historiankirjoitus". Olen lukenut alkuvuodesta ilmestynyttä Pertti Mustosen kirjoittamaa 500-sivuista teosta "Kaupungin sielua etsimässä." Se on kertomus Helsingin kaupunkisuunnittelusta Bertel Jungista nykyaikaan.
Kirjassa on yksi sivu myös Loppukiristä. Valitettavasti vauhdikas teksti on jonkun sellaisen päässä syntynyt, joka ei ole seurannut Loppukirin syntyvaiheita v.2000 riittävän läheltä.Lähteenä on käytetty ainakin arkkitehtien Mikael Sundmanin ja Pekka Pakkalan haastatteluja, mutta virheet voivat olla toki Mustosenklin. Eikö kirjoittaja olisi voinut tarkistuttaa tekstin jollakin asiaa tuntevalla ennen julkaisemista? Vai olenko minä ainoa, joka historian tunnen, ainoa jolla on päiväkirjamerkinnät tuolta taipaleelta? Mietin nyt myös, kannattaako Pertti Mustosen kirjaa ylipäätään lukea. Pitäisikö siihen tarttua niin kuin fiktioon? Onko kirja kauttaaltaan samanlaista taruilua kuin Loppukirin osalta.
Palaan seuraavalla kerralla tuohon "Kaupungin sielua etsimässä" -kirjan valheita vilisevään sivuun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti