Suomalais-japanilainen hyvinvointikeskus Sendaissa

Kirjoitin blogissani (3.3.2011) Aktiivisten Senioreiden varainhankintaseminaarista, joka pidettiin huhtikuussa 2002. Seminaari palautui uudestaan mieleeni Japanin valtaisan maanjäristyksen ja tsunamin johdosta. Purkauksen voimakkuus on ollut 9,00 Richteriä, mihin ei ole aikaisemmin yltänyt yksikään maanjäristys/tsunami Japanissa. Harvoin kai muuallakaan? Ihmisvahinkojen määriä on arvioitu hyvin varovaisesti, mutta tällä hetkellä tunnustetaan jo ainakin 10.000 ihmisen menehtyneen. Jos kysymys olisi ollut jostakin köyhemmästä maasta, tuhot olisivat moninkertaiset. Japanissa on kuitenkin osattu rakentaa maanjäristysvaarat huomioon ottava moderni infrastruktuuri. Todennäköisesti köyhät ihmiset ovat eniten kärsineet tuhoista.

Kun Aktiivisten Senioreiden varainhankintaseminaari tuli ajankohtaiseksi alkuvuodesta 2002, muistin Finpron, entisen Suomen ulkomaankauppaliiton. Se oli pari vuotta aikaisemmin pitänyt tiedotustilaisuuden, jossa tehtiin tunnetuksi "Suomalais-japanilaista vanhusten hyvinvointi- ja palvelukeskusta". Nyt kun tarvitsin seminaariimme puhujia, käännyin Finpron puoleen. Saimme kaksi naista kertomaan meille "Suomalais-japanilaisesta vanhusten hyvinvointi- ja palvelukeskuksesta". Toinen heistä oli konsultti Jutta Immanen-Pöyry, joka on nyt viimeiset kymmenen vuotta työskennellyt Sendai-projektissa. Toisen luennoitsijan nimeä en valitettavasti muista.

Viime päivinä on Finpron kautta tullut jonkin verran tietoa Japanin maanjäristyksestä ja tsunamista. Eräässä uutislähetyksessä todettiin pahoin tuhoutuneessa Sendaissa asuvan nimenomaan paljon vanhuksia. Miten "Suomalais-japanilainen hyvinvointikeskus" on selvinnyt tuhosta? En ole viimeisten yhdeksän vuoden aikana kuullut juuri mitään tästä kunnianhimoisesta hankkeesta. Sen tiedän, että niin Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö kuin Tekeskin on sitä tukenut. Elokuussa 2005 Finpron lehdistötiedote taas kertoi, että suomalais-japanilainen yhteistyö jatkaa menestystään: ikääntyvien hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja kehittämiskeskus palkittiin tuolloin parhaana toimistorakennuksena Japanissa. Mutta onko Sendaissa suoritetusta tutkimustiedosta ollut apua suomalaisille vanhuksille? Vai onko Sendain vanhustenkeskus palvellut enemmän liike-elämää kuin vanhustutkijoita? Siitä aion ottaa selvää.

Sendain miljoonakaupunki, joka sijaitsee noin 300 kilometriä Tokiosta pohjoiseen, on perustettu vuonna 1600 ja se on kuuluisa lukuisista opinahjoistaan. Muun muassa Sendaissa sijaitseva Tohokun yliopisto on yksi Aasian parhaista yliopistoista.Mutta minua kiinnostaa tässä vaiheessa ainoastaan "Suomalais-japanilainen vanhusten hyvinvointikeskus".