Vielä suomalais-japanilaisesta yhteistyöstä

Kovin oli työlästä saada tietoja Finpron Sendaissa sijaitsevasta suomalais-japanilaisesta hyvinvointikeskuksesta eli Sendai Finland Wellbeing Centeristä. Ehdin jo harmitella, että ylipäätään lupasin palata aiheeseen vielä uudestaan.

Sendaissa sijaitseva hyvinvointikeskus muodostuu kahdesta yksiköstä. Toinen on hoito- ja palveluyksikkö, jossa on tilat 120 vanhukselle, toinen on noin 1 000 m2:n tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Suomalais-japanilainen hyvinvointikeskus on perustettu ikääntyvien aiheuttamien maailmanlaajuisten ongelmien tiedostamisesta. Ratkaisuja yritetään keksiä niin yritys- kuin tutkimusyhteistyönkin keinoin. Niinpä Sendain kaupunki vuokraa tutkimus- ja kehittämisyksiköstä toimistotilaa yliopistoille, muille tutkimuslaitoksille, oppilaitoksille ja hyvinvointialan yrityksille. Lisäksi talossa on näyttely- ja kokoustiloja. Teknologia-alan yritykset voivat näin ollen käyttää hyvinvointikeskusta tuotteidensa kehittämis- ja testaushautomona. Siinä kun suomalaisista yhteistyökumppaneista esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Laurean ammattikorkeakoulu ovat kiinnostuneita tutkimus- ja asiantuntijayhteistyöstä, Finpro, entinen Ulkomaankauppaliitto, tähtää suomalaisyritysten tuotteiden vientiin. Siksi Sendain hyvinvointikeskuksessakin keskitytään suomalaisen hyvinvointimallin ja -teknologian tunnetuksi tekemiseen Japanissa. Keskuksen päätehtäviä on palveluosaamisen ja teknologiatuotteiden yhdistäminen kaupallisiksi tuotteiksi sekä niiden saaminen Japanin markkinoille. Suomalaiset yritykset ovat voineetkin esitellä hyvinvointikeskuksessa ikäihmisten elämää helpottavia innovaatioitaan, mm. vanhoille tarkoitettuja digitaalisia palveluja. Keskus on kuulemma edistänyt myös sauvakävelyä.

Vanhusten hyvinvointiteknologiaan keskittyvät suomalaisyritykset ovat pitäneet - ja pitävät jatkossakin - japanilaisia markkinoita lupaavina. Liki 130 miljoonaisesta kansasta on 20 prosenttia yli 65-vuotiaita, vuonna 2050 osuuden arvellaan nousevan 40 prosenttiin. Nykyisin maassa on jo yli 30 000 yli satavuotiasta. Tällä hetkellä suomalais-japanilainen yhteistyö on kuitenkin laajentumassa nuorempienkien senioreiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ennaltaehkäisy on maapallon kaikissa kolkissa päivä päivältä enemmän arvossaan, ja joskus jopa alle kuusikymppisetkin tarvitsevat arkeaan helpottavia asumis- ym. ratkaisuja.

Olisipa kiva, jos tauno tavallisellakin olisi mahdollisuus kuulla, millaiset suomalaiset keksinnöt ja tuotteet japanilaisia kiinnostavat. Entä millaista vanhustutkimusta japanilaisten ja suomalaisten kesken on tehty? Finpron tiedotuksen profiili on kuitenkin ollut kuluneina vuosina aika matalaa. Kenen etua sellainen palvelee? En voi olla vertaamatta Finpron tiedottamista Aktiivisten Senioreiden vastaavaan tiedottamiseen sinä aikana kun minä yhdistyksessä toimin: viidentoista kuukauden aikana eli tammikuun 9. päivästä 2001, jolloin saimme Arabianrannan tontin, seuraavan vuoden huhtikuuhin media kertoi meistä peräti yli neljäkymmentä kertaa. Eivätkä jutut olleet pieniä eivätkä ohjelmat lyhyitä. Epäilemättä viestimillä on tänä päivänä suurena haasteena tiedon suunnaton tulva. Herättääkseen lehdistön ja sähköisen median kiinnostuksen yritysten pitää osata tiedotteissaan nostaa esille suurta yleisöä kiinnostavia aiheita. Vanhustutkimuksesta sellaisia kuitenkin löytyy.

Uusi johtaja tutkimus- ja kehityskeskukseen
Sain muuan päivä sitten puhelimitse kiinni Sendai Finland Wellbeing Centerin tutkimus- ja kehityskeskuksen vasta nimitetyn johtajan Juha Teperin. Hän oli juuri palannut Japanista.
Teperi on koulutukseltaan lääkäri ja hän on työskennellyt aikaisemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hänen pestinsa Sendaissa alkaa huhtikuun alussa (2011) - mikäli uusia mutkia ei tule matkaan.

Kuulin Teperiltä Sendaita koskevat uutiset verekseltään eli ennen kuin hän pääsi Ylen A-studioon kertomaan suunniteltua pitemmäksi venyneestä matkastaan. Korkealla sijaitsevan suomalais-japanilaisen hyvinvointikeskuksen rakennukset ovat kuulemma selvinneet tuhoitta. Vuonna 2005 palvelutalon yhteydessä toimiva, vanhusten hyvinvointipalveluihin erikoistunut tutkimus- ja kehittämisyksikkö palkittiin huomattavalla japanilaisella palkinnolla. Talo sai kiitosta etenkin tilojen ja kalustuksen toimivuudesta, viihtyisyydestä sekä uudenaikaisesta teknologiasta. Palvelukeskuksen arkkitehtisuunnittelu pohjautuu arkkitehti Mikael Paatelan luonnokseen. Huomattava osa toimiston sisustuksesta on suomalaisten suunnittelijoiden ja valmistajien, kuten Alvar Aallon, Artekin, Martela/Korhosen sekä Marimekon tuotteita. Kaikki ne ovat kunnossa.

Kymmenen vuotta sitten minulle kerrottiin, että idea suomalais-japanilaisesta hyvinvointikeskuksesta syntyi Kuhmon kamarimusiikkijuhlien aikaan saunan lauteilla. Aktiivisten Senioreiden varainhankintaseminaaria alkuvuodesta 2002 ideoidessani keskustelin puhelimessa hyvinvointikeskusidean isänkin kanssa. Yritin saada häntä puhujaksi seminaariimme, mutta hän oli juuri silloin matkoilla. Valitettavasti olen unohtanut miehen nimen eikä kukaan tunnu enää muistavan suomalais-japanilaisen hyvinvointikeskuksen alkuhistoriaa. Saunanlauteilla Kuhmossa heitetty idea on kuitenkin poikinut Finpron, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Suomen Japanin instituutin, Oulu Innovaation sekä Laurea-ammattikoulun yhteistyön tuloksena hyvinvointikeskuksen, joka ilmeisesti menestyy hyvin. Japanilaisiin perustajiin kuuluvat mm. Japanin kehityspankki, Sendain kaupunki ja paikallinen yliopisto Tohoku Fukushi University. Keskuksen operatiivisesta toiminnasta vastaa 9-henkinen japanilainen työryhmä sekä suomalainen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja, joka ensi kuun alusta lähtien on siis Juha Teperi. Suomesta käsin hanketta ovat tukeneet kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Tekes. Sendai on muuten Oulun ystävyyskaupunki.