perjantai 29. lokakuuta 2010

En vastusta yhden veroäyrin korotusta

Viikko sitten mittani tuli taas täyteen ja kirjoitin alla olevan pätkän Helsingin Sanomien Mielipide-sivulle. En ole yhdestäkään aikaisemmasta kirjoituksestani saanut niin paljon palautetta kuin seuraavasta.

HALUAN SAADA VEROILLENI VASTINETTA
En vastusta yhden veroäyrin korotusta, jos terveyskeskuksessa vastataan välittömästi puhelinsoittooni ja jos päivystävä lääkäri järjestyy parin tunnin jonottamisella ja omalääkärini vastaanotto viikon päästä siitä kun olen ottanut yhteyttä terveyskeskukseen. En vastusta veronkorotusta, jos näin saadut rahat korvamerkitään siten, että lääkärilleni järjestyy jatkossa aikaa lukea läpi sairauskertomukseni ja keskustella siitä kanssani. Lääkärillä pitää myös olla kokonaisnäkemys terveydestäni/sairauksistani ja aikaa hoitaa minua sen mukaisesti: en halua olla ensimmäisellä viikolla flunssan kanssa painiskeleva, toisella poskiontelotulehduksesta kärsivä ja kolmannella keuhkokuumetta ja korvatulehdusta sairastava ja neljännellä viikolla jo kuuro. Haluan myös reseptin irtoavan terveyskeskuksesta yhdellä käymisellä.

En halua maksaa veroja senttiäkään nykyistä enempää, jos kaikki maksamani lisäeurot valuvat mutkien kautta hallintoneuvostojen jäsenten palkkioihin kokouksista, joihin he eivät edes osallistu. Haluan politiikkaan yhteisiä asioita hoitamaan vain sellaisia naisia ja miehiä, jotka huomatessaan aikansa ja kykyjensa riittämättömiksi päivän politiikan edellyttämiin ratkaisuihin ja tehtäviin, osaavat luopua ansiottomista eduistaan.

Veronkorotusten vastapainoksi haluan poliitikkojen, päättäjien ja virkamiesten kaikki tulot, siis myös sivutulot ja luontaisedut, läpinäkyviksi ja internetistä seurattaviksi. En halua taitetun indeksin typistämästä eläkkeestäni maksaa enää yhdenkään kansanedustajan palkankorotuksia ennen kuin hän on näyttänyt kykenevänsä selättämään tämän laman omilla ponnistuksillaan, yhdessä muiden kanssa tai yksin, ei siis ainoastaan kansalaisia kurittamalla.

En halua elättää kansanedustajia ja muita suuripalkkaisia päättäjiä ja viranhaltijoita nykyistä pitempään ennen kuin he ovat suorittaneet oppijakson tavallisten ihmisten arjesta. Tällä hetkellä he istuvat norsunluutornissa -valovuosien päässä meistä äänestäjistä.

Yllä oleva mielipiteeni julkaistiin siis Helsingin Sanomissa sunnuntaina 24.10.2010.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti