Silloin tällöin lähetän mielipiteitäni Helsingin Sanomien yleisönosastolle - aika hyvällä menestyksellä. Alla oleva "Mies menestyy naisen ansiosta" julkaistiin tänään. Huono otsikko on toimituksen. Julkaisen mielipiteeni nyt uudestaan, koska olen saanut siitä niin monelta taholta myönteistä palautetta. Kaikista lyhykäisin - mutta ei vähäisin - kiitos tuli Barcelonan kautta, missä tyttäreni parasta aikaa lomailee. "Mutsis on kova jätkä! Hyvä kirjoitus Hesarissa", oli yksi esikoiseni monista miesystävistä kirjoittanut hänelle.
Seuraavana siis mielipidekirjoitukseni. Toimitus oli ottanut julkaistusta tekstistä tuottaja Eero Ahonalan nimen pois. Miehen vuonna 2001 kiertoteitse antama kannustus oli kuitenkin minulle niin merkittävä, että kerron nimen tässäkin, vaikka varmasti palaan häneen vielä muussakin yhteydessä.
Mies menestyy naisen ansiosta
Sunnuntaidebattinne "Hyvinvointimme nojaa miesten uutteruuteen" (3.4.2010) vei jalat altani. Kuinka on mahdollista, että emeritustilastotutkija Pauli Sumasen totuudenvastaiset mielipiteet saavat HS:ssa palstatilaa ikään kuin ne olisivat totta? Suomalainen sananparsi sanoo, että kun kolme kertaa valehtelee, asiaan alkaa uskoa itsekin. Niin tekee Sumanen ja - moni muukin mies Suomessa.
Suomalaiset miehet ansaitsevat toki enemmän kuin me suomalaiset naiset. Mutta millaiset miehet? He ovat niitä, joilla on vaimo taustalla. Tunnettu tosiasIahan on, että menestynyt mies on aina naimisissa. Jos suomalaisten naisten ansiotyöhön osallistumista vertaa muiden maiden naisten panokseen, he selviävät kilvassa kiitettävästi. Lisäksi naisemme tekevät enemmän kotitöitä ja osallistuvat enemmän lasten kasvattamiseen kuin miehet. Harvat naispuoliset uraohjuksemme ovat yleensä lapsettomia ja usein sinkkuja.
Olen tehnyt elämäni aikana tuhansia tunteja palkatonta vapaaehtoistyötä ansiotyöni ohessa, mm. sisarusteni kanssa äitimme omaishoitajana. Lisäksi olen kasvattanut ypöyksin yksinhuoltajana kolme lastani 1-, 2- ja 5- vuotiaista lähtien. Maisteriksi valmistuin muutama vuosi avioeroni jälkeen. Mieheni opiskellessa lääkäriksi minä olin koko ajan ansiotyössä. Työurani toimittajana kesti yli 40 vuotta. Lisäksi potkaisin vuosisadan vaihteessa alkuun Arabianrannassa komeilevan Loppukiri-talon, jonka mallin hain Tukholmasta. Kun kävin vuonna 2001 kertomassa hankkeesta monessa mukana olleelle tuottaja Eero Ahonalalle, hän - vaikka onkin mies - antoi minulle tunnustusta: "Jos joku konsultti olisi tehnyt kaiken tuon minkä sinä, lasku olisi miljoonia markkoja."
En jaksa uskoa, että sen kummemmin uusien veronmaksajien kasvattaminen kuin vapaahtoistyönikään voisivat olla vaikuttamatta hyvinvointivaltiomme selviytymiseen. Rahat vain kalisevat väärään laariin. En usko, että yksikään mies olisi selvinnyt siitä työmäärästä mitä minä tein. Siksi olisi jo korkea aika saada työajan seuranta- ja palkanlaskentajärjestelmien suunnitteluun ihmisiä, jotka tuntevat suomalaisten arkea paremmin kuin Pauli Sumanen. Toivon dosentti Raija Julkuselle ja kumppaneille voimia taistella tätä tunkkaista taantumuksellisuutta vastaan.
Tällainen oli siis HS:n yleisönosastossa tänään julkaistu mielipiteeni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Anna-Liisa, olisitko hyvä ja kertoisit, mikä Pauli Sumasen tekstissä oli totuudenvastaista.
VastaaPoistaMinusta Sumasen jutun ydin oli siinä, että olemassaolevia Tilastokeskuksen tilastoja tutkimalla käy ilmi, että nettoansioita tarkasteltaessa naiset ansaitsevat työtuntia kohti laskettuna enemmän kuin miehet (kun ase- ja siviilipalvelus otetaan huomioon miesten tekemänä työnä). Onko sinulla Anna-Liisa tätä koskien jotain huomautettavaa? Eikö tällainen laskelma mielestäsi pidä paikkaansa?
Tästä Taloussanomien jutusta löytyy havainnollinen taulukko kyseisestä asiasta: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/04/07/miehet-painavat-toita-niska-limassa--naiset-eivat/20104864/139
Vanha lattea vitsi tulee mieleen: vale - emävale - tilasto, kun lukee Sumasen kommenttia. Tilastojen oikea lukeminen edellyttää monitieteellistä osaamista, mikä tältä Sumaselta näyttää puuttuvan. Pitäisi tuntea historiaa, sosialipolitiikka, sosiologiaa, lääketiedettä esim. jolloin muodostuisi oikea kuva naisten työnteosta.
VastaaPoistaYksi tärkeä syy naisten pitkälle eliniälle on se, ettei meillä enää naiset kuole lapsivuoteeseen kuten aikaisemmin, jolloin naisen eliniän odote oli matala. Ei suinkaan naisten "laiskuus" , mukava elämä tai vähäiset työtunnit, kuten Sumanen luulee.
Tutkitusti naiset juovat vähemmän ja polttavat vähemmän kuin miehet. Eivät miehet työn ääreen kuukahda, vaan huonoihin elintapoihin. Naisten elämäntavat saattavat tosin olla muuttumassa, mikä on tietysti valitettavaa.
Teoreettiset laskelmat voivat hyvinkin näyttää sellaiselta, että naiset ansaitsevat työtuntia kohden enemmän, mutta tämä ei suinkaan kerro vähäisemmästä suoritetusta työmäärästä, vaan siitä, ettei kaikkia naisten töitä lasketa mukaan tilastoihin tai bruttokansantuotteeseen.
Ihmeellistä että tilastotutkija vetää näin heppoisia päätelmiä käytettävissä olevasta materiaalista. Täytyy olla arjesta vieraantunut henkilö.
Kiitos kommentistasi,Turo! Vastaan kysymyksiisi kysymyksillä. Eikö ole totta, että suomalaiset naiset käyvät sankemmin joukoin kodin ulkopuolella töissä kuin monien muiden maiden naiset? Eikö ole totta, että suomalaiset naiset tekevät enemmän kotitöitä kuin miehet? Eikö ole totta, että suomalaiset naiset hoitavat ja kasvattavat enemmän lapsia kuin miehet? Eikö ole totta vanha sanonta, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen? Eikö ole totta, että suomalaisnaiset tekevät enemmän vapaaehtoistyötä kuin miehet? Eikö ole totta, että omaishoitajissa on enemmän naisia kuin miehiä? Eikö ole totta, että yksinhuoltajat tekevät kaksinkertaista työpäivää? Eikö ole totta, että raskaudet ja äitiyslomat rankaisevat työelämässä mukana olevia naisiamme enemmän kuin miehiä?
VastaaPoistaJos kaikki luettelemani naisten tekemä työ hinnoitellaan oikeudenmukaisesti, hyvinvointimme nojaakin naisten uutteruuteen. Ongelma on se, että työajan seuranta- ja palkanlaskentajärjestelmien seurannassa on vanhakantaisuutta, joka pitää nopeasti muuttaa.
Tietysti naiset saavat yhteenlaskettuna enemmän eläkkeitä kuin miehet, koska elävät pitempään. Jos miehetkin laskeutuvat lattialle konttaamaan pienten lastensa kanssa ja aktivoituvat puuhastelemaan leikkipuistoissa vähän isompien kersojensa kanssa, hekin voivat nauttia pitemmästä elämästä eli vaarina olosta.
Minusta lasten synnyttäminen ja kasvattaminen eli uusien veronmaksajien tuottaminen maallemme on paljon arvokkaampaa kuin sotaväessä vuoden verran rehkiminen. Sitä paitsi suuri joukko vuosikerrastahan ei nykyisin enää edes selviä siitä rääkistä.
Nämä ajatukset kirkkaana päässäni kirjoitin HS:n yleisönosastojuttuni, josta on tullut poikkeuksellisen paljon palautetta.
Taisit missata Sumasen pointin kyllä aivan perusteellisesti...
VastaaPoistaSe on aivan se ja sama, menestyykö mies naisen ansiosta vai ei. Todennäköisesti asia on juuri kuten esität: on helppoa keskittyä uran luontiin, jos joku toinen hoitaa kodin ja lapset.
Mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että Suomessa maksetaan samasta työstä sama palkka? Sehän nyt kuitenkin oli Sumasen kirjoituksen ydin, että poliittisena lyömäaseena käytetty "naisen euro on 80 senttiä" on silkka valhe. Tuntiansioiksi muutettuna naisten ja miesten palkoissa ei ole merkittäviä eroja.
Luetun ymmärtämisen taitosi vei kyllä taas kaikkien naisten pisteitä alas niin, että ropisee. Ei ihmekään, että naisten on vaikea edetä työelämässä, kun kaltaisesi vauhkot luovat kuvaa, että nainen on täysin kykenemätön rationaaliseen ajatteluun tai asioiden syy-seuraus-suhteiden ymmärtämiseen.
Anonyymi kirjoittaa sen verran roheeta tekstiä, että olisi kiintoisaa tietää,kuka tämän nimimerkin takana piileskelee.
VastaaPoista"Yhtä inhoa, lienet sa kristitty, pakana:
sala-ampujan pyssyä pensahan takana."
(V.A. Koskenniemi)
Minä en ainakaan ole halunnut edetä toimittajasta esimiesasemassa olevan tasolle. En pieneksi enkä suureksi johtajaksi. Olen nauttinut työstäni toimittajana, mutta palkkaa olisin halunnut enemmän - minkä nimikkeen varjolla tahansa.
VastaaPoistaOlen saanut viestejä sähköpostiini ja kännykkääni tosi ihanilta, kannustavilta miehiltä - naisista puhumattakaan. Yhden miehen kanssa olen tehnyt jo treffitkin vapun alle.
Antoisaa viikonloppua!
"Jos kaikki luettelemani naisten tekemä työ hinnoitellaan oikeudenmukaisesti, hyvinvointimme nojaakin naisten uutteruuteen. Ongelma on se, että työajan seuranta- ja palkanlaskentajärjestelmien seurannassa on vanhakantaisuutta, joka pitää nopeasti muuttaa. "
VastaaPoistaVarmaan näin onkin jos miesten tekemät työt palkkatyön ulkopuolella jätetään huomioitta. Sehän näissä tilastoissa ongelma onkin, että kotityön määritelmästä jää pois paljon pääosin miesten tekemää työtä.
"Minä en ainakaan ole halunnut edetä toimittajasta esimiesasemassa olevan tasolle. En pieneksi enkä suureksi johtajaksi. Olen nauttinut työstäni toimittajana, mutta palkkaa olisin halunnut enemmän - minkä nimikkeen varjolla tahansa."
VastaaPoistaEli suurempaa vastuuta et olisi halunnut kantaa, mutta raha olisi silti kelvannut? No kenellepä ei... :D
Komppaan anonyymiä, onnistuit ohittamaan Sumasen pääsanoman ja keskittymään muutamaan tarkoituksellisen provokatiiviseen kärjistykseen...
En kommentoi tästedes nimettömiä kirjoituksia. Se on kuin varjon kanssa nyrkkeilisi.
VastaaPoistaNimettömien kirjoitusten kommentoimatta jättäminen on ehdottomasti tyylikkäämpää kuin lähteä vänkäämään vastaan pelkkään tunteeseen perustuvilla näkemyksillä, kun toisilla on tietämystä vastassa. Hatunnosto tyylikkäälle keskustelusta poistumiselle ;)
VastaaPoistaNyt missasi Miss Midnight pointin ihan totaalisesti!
VastaaPoistaIhan mielenkiinnosta kysyisin, että pidetäänkö täällä tuota "naisen euro on 80 senttiä" -väitettä totuutena?
VastaaPoista-Teme
M-K Saloranta, En suinkaan. Sumasen selvitys nojaa täsmälleen siihen tilastoon, jolla feministit itse perustelevat 80-senttisen euron väitettään. He eivät vain ole tulleet katsoneeksi tilastosta tuntimääriä. Ne ovat jokaisen katsottavissa.
VastaaPoistaJos itselle epäedulliset faktat nostattavat tuollaisen tunnemyrskyn, joka saa aikaan hätäisen olkinukkien rakentelun ja niiden marttyyrinomaisen syyttelyn, niin sen jälkeen on tyylikkäintä olla jäämättä puolustamaan kantaansa. Eihän siinä voi kuin tehdä hölmön itsestään.
Vetoaminen toisen anonymiteettiin on tyylikäs poistuminen. Toki vielä tyylikkäämpää olisi myöntää, että lankesi ansaan ja provosoitui kun provosoitiin. Sumasen sanoma on täsmällisesti ilmaistuna: "Sama palkka samasta työstä". Että juuri naiset nousevat kiivaasti tätä vastustamaan on hupaisaa :D
"M-K Saloranta, En suinkaan. Sumasen selvitys nojaa täsmälleen siihen tilastoon, jolla feministit itse perustelevat 80-senttisen euron väitettään. He eivät vain ole tulleet katsoneeksi tilastosta tuntimääriä. Ne ovat jokaisen katsottavissa. "
VastaaPoistaItse mietin juurikin tätä asiaa. Mielenkiintoista tosiaankin on, että sama tilasto verrattuna kokonaistuntimääriin ei yhtäkkiä kelpaakkaan.
Tuota "80 senttiä" väittämää on kritisoitu ties kuinka kauan kun eihän se todellisuudessa kerro yhtään mitään.
Toinen todiste "80 senttiä" vastaan on nais- ja miesalojen erilaisuus eli miehet hakeutuvat enemmän korkeampipalkkaisille aloille.
Toisaalta kokonaistunneissa on armeija mukana. Jos se otetaan pois niin silloinhan miehillä on korkeampi tuntipalkka. Tämä selittyy mielestäni tuolla toisella todisteella.
Henkilökohtaisesti en ole varma miten armeija pitäisi huomioida palkoissa/tunneissa. Siitä kyllä saa pienehkön korvauksen joten siinä mielessä se on laskettavissa palkkatyötunteihin. Toisaalta ei se ainakaan kotityötä ole.
Jos ajatellaan, että armeija lakkautettaisiin niin siitä saatavat tunnit menisivat varmaankin pääasiassa opiskeluun ja kotitöihin. Miltähän tilastot sitten näyttäisivät?
Jos armeija lakkautettaisiin, siitä saatavat tunnit menisivät pääasiassa opiskeluun ja kotitöihin? Millä logiikalla? Opiskelisivatko miehet vuoden entistä pidempään? Miksi miehet eivät menisi töihin, vaan jäisivät kotitöitä tekemään, jos armeija-aika vapautuisi? Ei. Miehiltä jää se viimeinen vuosi (ennen eläkettä) saamatta työtuloa armeijan vuoksi. Kun mies nyt tekee töitä 39 vuotta, hän tekisi 40 vuotta. Miehen työura pitenisi vuodella. Kansantulo kasvaisi yli prosentilla.
VastaaPoistaPresidentti Nicholas Sarkozy kokosi 2008 maailman talousviisaat, joukossa viisi nobelistia, miettimään BKT:n syvintä olemusta. Eihän tällaista kritiikkiä yhdessä yössä keksitä, joten ilmeisesti Ranskan presidentti oli jo pitkään ollut tyytymätön niihin tilastollisiin tietolähteisiin, joilla taloutta ja yhteiskunnallista edistystä on vuosikymmeniä mitattu. Ottaessaan viime syksynä Stiglitzin komission raportin vastaan Sarkozy toivoi taloustieteilijöitä ottamaan talouksien kehitystä mitatessaan huomioon myös onnellisuuden.
VastaaPoistaBKT ja hyvinvointi eivät liity saumattomasti toisiinsa, vaikka viime vuosiin asti on näin totuttu ajattelemaan. Kansantuotelaskelmista puuttuvat mm. kotityön arvo, vapaa-ajan ja sen menettämisen merkitys sekä luonnonvarojen kulumisen arvo. Vapaaehtoistyötä ei liioin ole huomioitu, sen sijaan luonnon riisto ja tuhoaminen on koettu positiivisina, koska ne nostavat BKT:tta. Hyvinvoinnin kannalta kyseenalainen tuotanto - aseiden, alkoholin, tupakan ja muiden tarpeettomien tuotteiden suunnittelu ja valmistus - näkyvät niin ikään BKT:n nousuna.
Stiglitzin komission mielestä yhtenä syynä siihen, että talouskriisimme pääsi yllättämään niin monet, olivat juuri puutteet kasvun mittausjärjestelmissämme. Vallan kahvassa istuvat tuijottivat sokeasti BKT:een ja jättivät huomioimatta todelliset indikaattorit. Oireet tulevasta lamasta jäivät siis huomaamatta.
Stiglitzin raportti arvostelee voimakkaasti BKT:n asemaa mittausvälineenä. Raportti tutustuttaa lukijansa perusteellisesti paitsi siihen liittyviin perinteisiin kysymyksiin myös elämänlaatuun, kestävään kehitykseen ja ympäristöön. Ihmisten hyvinvointi (well-being) on kaikkien näiden mainittujen ja niiden eri osakomponenttien muodostama kokonaisuus. Jokaiselle meille niin tärkeä terveys on yksi osakomponenteista.
Todellinen hyvinvointimme ei siis nojaa sellaiseen miesten uutteruuteen, joka näkyy BKT:ssa. Kyseenalaiset harhaan johtavat mittarit pitäisi pikaisesti korvata uusilla.
Jostakin luin, että Tilastokeskus painii määrärahojen puutteessa. Kehityksen kansainvälisessä kelkassa pysyminen vaatisi kuitenkin rahaa. Mutta kyllä nämä talouskriisitkin, joihin ei osata oikeiden mittarien puutteen takia varautua, tulevat kalliiksi.
Naiset ovat ihan yhtä täysilla mukana sodissa kuin miehetkin (jos yhtään maailmanhistoriaa tunnette). Ensimmäisessä maailmansodassa Lontoolaisnaiset jakoivat valkoisia sulkia pelkurin merkeiksi niille nuorille miehille jotka eivät lähteneet vapaaehtoisesti teurastettaviksi rintamalle. Miehet lähtevät niin kauan sotiin kun naiset preferoivat parinvalinnassaan valtaa ja varallisuutta. Itse asiassa sodat saataisiin loppumaaan yhdellä konstilla ja se on miesten dehumanisoinnin lopettaminen. Jos miehen hengellä olisi oikeasti yhtä paljon arvoa kuin naisen, sotia ei käytäisi. Oletteko koskaan ajatelleet kuinka paljon kultturistamme kertoo esimerkiksi se implisiittinen tavallinen uutinen jossa erikseen mainitaan että "pommi-iskussa kuoli naisia ja lapsia"? Onko se jotenkin erityisen kauheaa? Minä olen luullut että ihmishenki on samanarvoinen ja jakamaton. Jos kaivosonnettomuudessa Kiinassa kuolisi 100 naista, se olisi aivan järkyttävä shokki. Miesten kuollessa, who cares?
VastaaPoistaAi niin, luin tuossa taas kerran Procopiuksen 500-luvulla kirjoittaman mainion "goottisodan historian". Siinä Belisariuksen johtamat bysanttilaisjoukot valtaavat goottien hallitseman Ravennan kaupungin joka antautuu. Kun goottinaiset näkevät kuinka pieniä itärooman sotilaat ovat verrattuina heidän miehiinsä, he sylkevät häpeissään miestensä kasvoille. Naiset ovat omalta osaltaan ihan yhtä paljon vastuussa sodista kuin miehetkin. Eli jos yhtään maailmanhistoriaa ymmärtää, tajuaa että hyvinvointimme ja kehitystasomme on ostettu pääosin miesten verellä...