perjantai 13. elokuuta 2010

Pohdintaa yhteisöllisyydestä

Kirjoitin viimeksi, että Loppukiri-kompuroinnillani oli merkitystä. Jos en olisi elokuussa 2000 - täysin kokemattomana - uskaltautunut perustamaan Aktiivisiä Senioreita, yhdistyksen tällä hetkellä Helsingin Kalasatamaan suunnittelema senioritalohanke sen kummemmin kuin Salla Korpelankaan Kylä kaupungissa -hanke Helsingin Jätkäsaaressa eivät tähyilisi kohti toteutumistaan. Kaiken kukkuraksi nämä kaksi yhteisöllistä talohanketta eivät ole ainoita versoja tällä vaikealla saralla.

Kuten olen kirjoittanut, Jyväskylän Senioritalo, Arabianrannan Loppukirin sisarhanke, josta Reijo Pesonen ja hänen vaimonsa vuosisadan alussa uneksivat, ei edennyt alkua pitemmälle. Yhdistys purettiin, koska suunniteltuun taloon ei saatu - Reijon sanoja käyttääkseni - riittävästi sitoutuneisuutta. Paljon elämässään aikaan saanut mies joutui luovuttamaan. Parisen vuotta sitten hänen puoleensa kääntyi kuitenkin muita pitemmälle tulevaisuuteen tähyävä vanhusneuvoston jäsen Saarijärveltä. Tapaamisen seurauksena paikkakunnalle on nyt perustettu yhdistys Omatoimi ajamaan senioritalo-hanketta. Siinä on jäseniä noin 70, joista parikymmentä myös harkitsee vakavasti muuttavansa taloon. Hanke etenee, talo valmistuu lähivuosina, aikaisintaan kuitenkin 2012.

RAY:n avustuksia koskevat lakipykälät ovat muuttuneet kovasti sitten vuosisadan alun, jolllin Aktiiviset Seniorit koputtelivat Raha-automaattiyhdistyksen ovia. Nykyisin seniori-ikäisten vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin on mahdollisuus saada investointiavustusta sekä rakennuskustannuksiin (30 %) että sosiaaliteknisiin laitteisiin (70 %). Reijo on laskenut, että heidän Saarijärven talonsa tulisi rahoitettua seuraavasti: asukkaiden asumisoikeusmaksu 15 %, RAY-avustus noin 33 % ja loput 52 % ARA:n korkotukilainaa. Yhteistilat Omatoimi-hanke rahoittaa asumisoikeusmaksuilla (15 %) ja loput korkotukilainalla. Omatoimen kotisivut löytyvät osoitteesta www.omatoimi.fi

Reijo Pesonenhan on ollut puuhaamassa Jyväskylässä yhteisöllisiä talohankkeita paitsi 1980-luvulla, myös 1990-luvulla. Näköetäisyydelle Tuulenkylästä ja Vastatuulesta valmistui 1995 Vuokra-asuntoyhteisö Kaunisto, jossa on 23 asuntoa ja pienehkö erillinen yhteistalo. Tällä hetkellä alkuperäisiä asukkaita on yhteisössä enää vain yhdessä asunnossa. Vaikka uusia asukkaita valittaessa on jonkinlaista yhteisöllistä asukaskarsintaa suoritettu, Kaunistossa asuu tällä hetkellä valitettavan paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole mukana yhteisön toiminnassa. Yhteisöllisyys on siis päässyt pikku hiljaa - vaiko peräti ratkaisevasti? - hiipumaan. Surullista!

Ei se niin helppoa ole! En tieedä, kuinka poaljon yhteisöllisyyden tutkimisessa on edetty kymmenessä vuodessa. Mistä ja miten yhteisöllisyys syntyy? Onko sitä mahdollisuus siirtää muuttokuormassa uuteen taloon muutettaessa? Paljonko itse kunkin muuttajan repussa on oltava tätä yhteiskuntaa voitelevaa ihmeainetta? Kuinka monta passiivista jäsentä yksi yhteisön hyväksi uurastava kannattelee? Kaikista tärkeintä: miten valtio ja kunnat voivat tukea yhteisöllisyyttä siellä, missä sitä jo hippunen löytyy? Voiko yhteishenkeä istuttaa niin kuin kukkia istutetaan keväisin?

Kun Suomen Kotiseutuliitto viikko sitten valitsi Vuoden 2010 kaupunginosaksi Roihuvuoren, valintaperusteena oli nimenomaan täällä asuvien ihmisten yhteinen arkinen toiminta. Minä aistin tuon Roihuvuoren hengen aika pian alueelle muutettuani. Tiedostin tuon yhteisöllisyyden idun nopeasti poikani ansiosta, joka oli perheineen muuttanut tänne jo pari vuotta aikaisemmin. Huomisessa Helsingin Sanomissa (15.8.2010) toimittaja Martta Nieminen haastattelee kyläaktiivipoikaani siteraten välillä onnistuneesti paikallista laulun tekijää Asaa. Roihiksen henki välittyy haastattelusta kiitettävästi.

Eilen ilmestyi Roihuvuoren kyläjuhlista (27.8.2010) kertova Toihuvuoren kylälehti, josta tiettävästi on otettu 20.000 kappaleen painos levitettäväksi paitsi tänne "Satumaahan", myös lähiympäristöön. Odotamme juhliin samanlaista osallistujamäärää kuin viime vuonna. Emme enempää. Sade ja ukkonen ravistelevat tällä hetkellä rajusti Suomenniemeä, myös Helsinkiä. Toivottavasti sadetta tulee nyt riittävästi ja kyläjuhlapäivänä nautimme taas auringosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti